Amerikanrokin asiantuntija, Chickenfoot, pyörähti lauantaina Lontoossa. Kisapaikkana oli Brixton Academy, isommista paikoista suosikkini heti Hammersmith Odeonin (nyk. Apollo) jälkeen. Kuten odottaa osasi, bändi oli kova. Neljästä miehestä jokainen on lajinsa mestari. Yli kuusikymppistä Sammy Hagaria ei ikä pahemmin paina. Joe Satriani tiluttaa, mutta maltillisemmin ja paremmalla tyylitajulla kuin moni muu, esim. Stevet Morse ja Vai. Rumpali Chad Smithin tuuraaja Kenny Aronoff hoiti pestinsä paremmin kuin odotin. Miesten vertailu menee samanlaiseksi…
Kategoria: Luokittelematon
Torstain Mastodon-keikka Helsingissä täytti odotukset. Bändi on huipulla ja nauttii ansaitusti asemastaan siellä. Stadin keikkapaikka The Circus yllätti sillä, että alakerrassa soundit olivat huonot ja yläkerrassa erittäin hyvät. Lavalle näkemisen suhteen paikka on hankala, ainakin loppuunmyytynä iltana. Yläkerrassa oli noustava pöydälle seisomaan nähdäkseen mitään. En osaa olla vertaamatta Englannin ja Saksan rokkipaikkoihin, joissa ongelmaa on ratkottu viistoilla, peräseinää kohti nousevilla lattioilla. Hyvä ilta joka tapauksessa. Lauantaina näin jo Lontoossa Chickenfootin, mutta…
Atlantalaisen Mastodonin The Hunter oli vuoden 2011 parhaita levyjä, jollei paras. Samoin bändin kesäinen keikka Sonispheressä Helsingissä oli vuoden huippua. Rumpali/laulaja Brann Dailorin järjetön draivi ja koko bändin tinkimätön jyräys tekivät keikasta itselleni yhden parhaista koskaan näkemistäni heviseteistä. Ja paljon on tullut nähtyä. Sonispheressä bändi soitti kirkkaassa hellepäivänvalossa. Se ei tuntunut kiinnostavan suurta osaa yleisöstä, vaan monelle Mastodonin osuus oli juomatauko ja varjoon vetäytymisen paikka. Lavan lähistölle jääneiden joukko koki…
Tätä on odotettu! Van Halen on pian julkistettavan maailmankiertueensa alla viimein julkaissut uutta musiikkia. Biisi on Tattoo ja se on näyte pian ilmestyvältä pitkältä levyltä, jonka olemassaoloon ja tuloon harva on uskonut. Minäkin tulin joulun alla Sammy Hagarin kirjan perusteella epäilleeksi, liekö Van Halenin alkoholistiveljeksistä enää mihinkään. Väärässä olin. Ainakin sen perusteella, että Tattoo on ihan hyvä biisi. David Lee Roth on oma ehta itsensä. Nyt ei kun odottelemaan, mihin…
Luin hienon vampyyrikirjan! Barcelonan historian varjoja, synkkiä salaisuuksia, filosofista ja teologista pohdiskelua. Mitä jos Jeesuksen ristinkuolema olikin tappio joka vahvistaa paholaisen olevan voitolla? Arvio kirjasivuilla.
Katsoin jouluna televisiosta ensimmäistä kertaa Mika Kaurismäen elokuvan Kolme viisasta miestä. Näytelmänomainen elokuva toimi hyvien roolisuoritusten eli Kari Heiskasen, Pertti Sveholmin ja Timo Torikan ansiosta. Vaikka olihan mukaan otettu perisuomalaiseen tapaan liikaakin kurjuutta; itsemurha, perheensä polttanut mielisairas ja muuta suomalaiseen joulutunnelmaan sopivaa… Kuten elokuvista monesti, tästäkin pätkästä nousi esiin hyvä biisi. Pertti Sveholmin esittämä mies veti omalla karaokevuorollaan Kasevan klassikon Tyhjää. On se vaan helmi joka puhuttelee aina. Ja sopi tähän…