Amerikanrokin asiantuntija, Chickenfoot, pyörähti lauantaina Lontoossa. Kisapaikkana oli Brixton Academy, isommista paikoista suosikkini heti Hammersmith Odeonin (nyk. Apollo) jälkeen.
Kuten odottaa osasi, bändi oli kova. Neljästä miehestä jokainen on lajinsa mestari. Yli kuusikymppistä Sammy Hagaria ei ikä pahemmin paina. Joe Satriani tiluttaa, mutta maltillisemmin ja paremmalla tyylitajulla kuin moni muu, esim. Stevet Morse ja Vai.
Rumpali Chad Smithin tuuraaja Kenny Aronoff hoiti pestinsä paremmin kuin odotin. Miesten vertailu menee samanlaiseksi makuasiaksi kuin esim. vilkkaana jatkuva keskustelu Dream Theaterin rumpaleista Mike Portnoy ja Mike Mangini.
Sekä Smith että Aronoff ovat huippuammattilaisia. Aronoff kunnioitti lavalla Smithin tyyliä, muttei kopioinut tätä, vaan antoi oman persoonansa kuulua. Aronoff on Smithiä tarkempi rumpali, mutta osaa myös irrotella, pitää hauskaa ja improvisoida. Niinkuin tässä bändissä pitää.
Hetkeäkään ei ollut Smithiä ikävä.
Sammy Hagar soitti kitaraa vain yhdessä biisissä, mutta hänen bluesahtava soolonsa oli illan parhaita.
Michael Anthony on The Whon John Entwistlen tyyppinen tanakka basisti. Soittaa paljon, mutta yhteen rumpujen ja kitaran kanssa.
Anthonyn korkea stemmalaulu oli oleellinen osa Van Halenia. Lavalla Hagarin ja Anthonyn entinen bändi tulikin mieleen basistin uljaan taustalaulun myötä.
Nykyinen Van Halen voi olla kiinnostava bändi, mutta neljäsosa sen alkuperäisestä soundista soi nyt Chickenfootin stemmoissa ja bassossa.
Chickenfoot teki tällä kertaa euroopassa vain kuusi keikkaa. “Road Test” -kiertueen tarkoituksena on ajaa bändiä sisään myöhemmin käynnistyvälle laajemmalle maailmankiertueelle. Moni toivoo sen ulottuvan Suomeenkin ja sietää toivoakin. Tällä kokemuksella ja yhteistyön ilolla ei soita mikään muu hardrockbändi.
Biisilista:
-
Lighten Up
-
Alright Alright
-
Big Foot
-
Sexy Little Thing
-
Soap on a Rope
-
Up Next
-
My Kinda Girl
-
Down the Drain
-
Three and a Half Letters
-
Something Going Wrong
-
Turnin’ Left
-
Future in the Past
-
Encore:
Different Devil -
Oh Yeah
-
Foxy Lady
YouTubea Lontoosta 14.1. 2012:
Big Foot:
httpv://www.youtube.com/watch?v=3G_sA-pmiJ4
Oh Yeah:
httpv://www.youtube.com/watch?v=MBlX4IivfqY
Something Going Wrong:
httpv://www.youtube.com/watch?v=bl1RBkR5TJ4
Foxy Lady:
httpv://www.youtube.com/watch?v=sfS3MaJlaKo
Lueskelin tänä aamuna kahvia ryystäessäni According to The Rolling Stones kirjaa, jonka annoit minulle. Siinä Don Was kirjoitti, että kun hän soitti rollareiden kanssa bassoa, tajusi hän, että Charlie seuraa Mickin laulua, jättää rytmiin “taskun” tai aukon basistille, johon tulla ja Keith ruokkii Charlieta ja Ronnieta ja koko kombo kommunikoi yhdessä elävän tiukasti. Ja kun biisitkin tehdään periaatteessa livenä soittamalla ja jotakin alkaa jammailusta syntyä, kuin kuva, joka pimiössä paljastuu pikkuhiljaa. Tietysti ideoita ja aihioita on jonkin verran valmiina.
Tarkoitan vain, että hyvin analysoit bändikokonaisuutta ja kemiaa Chickenfootin osalta. No, kovan luokan ammattilainen oletkin kaikilla tasoilla.
Kiitos JuKe. Hyvä kirja tuo Rollari-opus.