Jack Bauer ja Megadeth

Megadeth

24 jatkuu kuudennen tuotantokautensa jaksoilla Subilla. Jack Bauerin seikkailut imaisivat kahdessa ensimmäisessä jaksossa ainakin minut hyvin mukaansa, vaikka kautta on maailmalla moitittu.

Megadethin United Abominations oli viime vuoden heviaatelia. Levyn kansivihkossa Los Angelesin ”Counter Terrorist Unitin” erikoisagentti Jack Bauer kirjoittaa mahtipontisesti, että valheiden ja korruption mädätettyä yhteiskuntaa, vihollista vastaan on annettava kaikkensa…..kuin Megadeth.

Bändi käyttää Bauerin hahmoa tietysti leffayhtiön luvalla.

Megadethin pomo Dave Mustaine on hevisanoittajana keskimääräistä kiinnostavampi. Megadethin ja etenkin United Abominationsin kyyninen, vainoharhainen ja vihainen maailma muistuttaa 24-sarjaa, jossa pahiksia löytyy sekä omista että vihollisista.

Bändin yhteys tv-sarjaan on luonteva sikälikin, että Megadethin sanoitusten innoittajina ovat aina toimineet sarjakuvat, kauhu- ja tieteisleffat sekä tv-sarjat. Bändin musiikkia on kuultu useissa leffoissa ja niiden soundtrack-levyillä. Megadethin levynkansista tuttu hahmo Vic Rattlehead on seikkaillut sarjakuvissa.  

Vaikkei 24:n äänimaailmassa ole vikaa, viime jaksoa katsoessani kuulokkeissani soi Megadeth ja yhdistelmä toimi hyvin.

Samalla kun vielä poljin kuntopyörää niin tulipa taas tehtyä kolmea asiaa yhtä aikaa ja käytettyä aika tehokkaasti. Sitä se on nykymiehen elämä. Perkele.

Ai niin, ne Remun synttärit ja Hanoi Rocks. Lahjaksi vein sen Callierin levyn. Remu näytti tykkäävän.

Maestron juhlissa Janne Louhivuoren tulevan levyn instrumentaalimatsku oli hyvää. Ja Rock ´N´Roll Band oli kova, mutta Vanhan yo-talon soundit yhtä hirveät kuin aina aiemminkin. Hienon näköinen ja historiallisesti arvokas tila – suojelukohde – mutta akustiikaltaan toivoton.

Remun kanssa soittivat bassoa Mikko Löytty ja kitaroita Nipa Niilola sekä Jukka Orma.  Setin viimeisissä biiseissä lavalle nousivat myös Louhivuori ja Ile Kallio. Hyvin kulki Get On neljällä kitaralla.

Sankari oli pirteässä kunnossa ja bileet hyvät. Maikkarilaisena oli hauska pikkutunneilla kuulla kemuissa alkuillasta esiintyneiden Klaus Thomassonin ja Jope Ruonansuun muisteluita. Klasu oli aikoinaan tuonut nuoren Jopen ekaa kertaa MTV:n kahvioon, jossa tämä oli tavannut ensi kertaa Jukka Virtasen ja Speden.

Myös Hanoi Rocks veti MAX Stagella tasokkaan keikan. Bändi on mainiossa iskussa ja reilun tunnin settiin ei huonoa biisiä mahtunut.  Conny Bloom tasapainottaa toisessa kitarassa hyvin Andyn soittoa.

Google Podcasts

Listen on Google Podcasts

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Apple Podcasts

Kuuntele Suplasta

Kuuntele Suplassa

Sami Ruokangas

Kirjoittaja Sami Ruokangas on musiikkifriikki; tuottaja ja toimittaja. Blogi musiikista, musiikista ja musiikista. Sarjakuvista, kitaroista, kirjoista, elokuvista, lumilaudoista, televisiosta, netistä, levyistä, drinkeistä, blogeista, junista ja lentokoneista. Populaarikulttuuria ja miehen elämää.

Kategoriat

Sami Ruokangas Written by: