Levon Helm kuoli eilen 71-vuotiaana, sairastettuaan kurkkusyöpää.
Hän oli amerikkalaisen musiikin vaatimaton merkkimies, biisintekijä, laulaja, multi-instrumentalisti, näyttelijä ja tuottaja.
Kuten valtavalle joukolle muusikoita ja musiikin rakastajia, The Band on ollut minullekin tärkeä bändi. Sen tuotanto sekä omillaan että Bob Dylanin taustalla on ollut niin merkittävässä osassa elämässäni, etteivät sanat riitä kertomaan. Turha siis siitä yrittää kirjoittaa. Ainakaan vielä nyt. Tässä ja nopeasti.
80-luvulla elokuvateatterissa näkemäni The Last Waltz -leffa oli kokemus, joka muutti elämäni. The Bandin tapa soittaa lavalla ja tehdä musiikkia, kaikki elokuvan upeat vierailevat artistit.
The Bandin näin livenä vain kerran. Puistobluesissa 1996.
Tiistaina Levon Helmin tytär ja vaimo julkaisivat miehen nettisivuilla seuraavan tekstin:
- “Dear Friends,
- Levon is in the final stages of his battle with cancer. Please send your prayers and love to him as he makes his way through this part of his journey.
- Thank you fans and music lovers who have made his life so filled with joy and celebration… he has loved nothing more than to play, to fill the room up with music, lay down the back beat, and make the people dance! He did it every time he took the stage…
- We appreciate all the love and support and concern.
- From his daughter Amy, and wife Sandy“
The Bandin kitaristi Robbie Robertson ei vuosiin ollut puheväleissä Levon Helmin kanssa. He riitaantuivat aikoinaan musiikin oikeuksista ja rahasta. Viime sunnuntaina Robertson ehti kuitenkin vierailla Helmin luona sairaalassa. Robertson kirjoittaa Facebook-sivuillaan näin:
“Last week I was shocked and so saddened to hear that my old band mate, Levon, was in the final stages of his battle with cancer. It hit me really hard because I thought he had beaten throat cancer and had no idea that he was this ill. I spoke with his family and made arrangements to go and see him.
On Sunday I went to New York and visited him in the hospital. I sat with Levon for a good while, and thought of the incredible and beautiful times we had together. It was heartwarming to be greeted by his lovely daughter Amy, whom I have known since she was born. Amy’s mother, Libby Titus, and her husband, Donald Fagen, were so kind to help walk me through this terrible time of sadness. My thoughts and prayers are with his wife Sandy.
Levon is one of the most extraordinary talented people I’ve ever known and very much like an older brother to me. I am so grateful I got to see him one last time and will miss him and love him forever.
-Robbie Robertson”
The Band & The Staple Singers: The Weight:
httpv://www.youtube.com/watch?v=sjCw3-YTffo
Up On Cripple Creek:
httpv://www.youtube.com/watch?v=RDnlU6rPfwY
The Black Crowes kunnioittaa The Bandin musiikkia soittamalla klassikon The Night They Drove Old Dixie Down:
httpv://www.youtube.com/watch?v=YdVhIbiIBC0
Serkkupoikani kuoli alkuviikosta aivoinfarktiin ja fiilikset ovat olleet jonkin verran low. Hän oli ystäväni lapsuudesta saakka, ensimmäinen esikuvani ja kuin vanhempi veli, jota minulla ei koskaan ole ollut.
Ostelin tuossa rock-lehtiä ja ajettelin mielessäni, että pitää mennä taas käymään kotikylällä ja vierailla samalla Paavon luona ja antaa lehdet hänelle. Olisi taas jutusteltu taiteesta, musiikista ja monenlaisista muista asioista. Mutta esirippu ennätti sulkeutua lopullisesti. Koskaan ei voi tietää, milloin näkee jonkun ihmisen viimeisen kerran. Siksi hyvien ystävien tapaamisiin kannattaa suhtautua vakavasti.
Ehkä me olemmekin niitä
jotka eivät ole vielä
heränneet
Otan osaa ystävä hyvä! Voimia sinulle.
Kiinnostava ja kaunis ajatus tuo johon lopetat. Hyvää viikonloppua ja vappua kaikesta huolimatta.
t: Sami