Sain maanantaina näppeihini Van Halenin uuden cd:n A Different Kind Of Truth. Levy on yllättävän hyvä! Sosiaalisessa mediassa jengi on kehunut tätä jopa Chickenfooteja paremmaksi. Jos ja kun tuohon vertailuun on lähdettävä, sanon kuuden kuuntelun perusteella, että levy on yhtä hyvä kuin Chickenfootin toinen.
Ja se on yllätys. Näin tymäkkää ja postiviisessa energiassaan hymyn kasvoille pakottavaa pakettia ei näiltä monenlaista kokeneilta herroilta uskaltanut odottaa. Edellisistä tekeleistä kun on pirusti aikaa.
Van Halenin hardrockissa on vankka mustan rhythm & bluesin ja doo wopin pohja, joka kulkee tanakalla Cactuksen ja Led Zeppelinin kompilla. David Lee Rothin sanoituksissa on älykästä huumoria, jota ei turhan usein hardrockissa kohtaa.
Tietysti levyn suurimpia uutisia on se, että päihdeongelmista kärsineen Eddie Van Halenin kitara soi jälleen vuosikymmenten takaisella mestarin otteella.
Rothin karsimaattinen ääni, Eddien kitara ja Alexin rummut ovat yhä lyömätön yhdistelmä. Eikä moitittavaa löydy bassostakaan.
Näin kiekosta innostui hehkuttamaan Maikkarin kriitikko Toni.
Nyky-VH akustisesti 4 biisin verran:
httpv://www.youtube.com/watch?v=SoXYiG0t_H0
Erinomainen levy. Maikkarin kriitikko sanoinkin kaiken tarpellisen.
Minulla on tässä kuitenkin nyt poliittinen agenda mukana. Suunnittelen uuden puolueen perustamista ja sen ohjelma voisi olla seuraavanlainen, perustuu koeteltuihin ja hyviksi havaittuihin arvoihin ja nämä on helppo muistaa vaikeinakin aikoina:
Ei saa pilkata Keskustapuoluetta, Ei saa pilkata Urheiluseuroja, Ei saa pilkata Pohjanmaata, Ei ILK:ää, Ei Lapuaa, Ei Kosolaa, Ei salamapalloa, Ei Saulixonia ja Jumalauta! ei saa pilkata ainakaan Kuningas Mammonaa, ei saa pilkata mulkosilmäistä poikaa, joka aina syntyy mutalammikostaan uudelleen, Terve Konservatismi saranat voitelee, Ei saa pilkata Jumalaa, joka asuu Hartwall-areenalla,
Muista, että enää eivät eichmannit levittele käsiään lasikopeissaan vaan mediassa, muttei etelän metiassa kun etelän metia on stalinistien, viherpiipertäjien, sisäpiirihippien ja kulttuurinarrien hallussa ja Suomeen tarvitaan myös marimekko-kauluspaitaan ja pikkutakkiin pukeutuneiden kloonien lakimiesarmeija.
Ja lopuksi vielä statement:
Taide- ja kulttuuritoiminnan tärkein tehtävä on pettää vallanpitäjät ja raharuhtinaat
aina, kaikkialla, kaikissa olosuhteissa ja kaikissa yhteiskuntamuodoissa.
Kohtalainen levy jossa on tasan yksi hyvä biisi. Ei poikkea DLRn A little aint enoughista yhtään, ellei jopa hieman alle sen.
Tarkkaa työtä ja soitantoa, sisältö on huttua.
Olisi olut parempi jättää tekemättä koko levy.
Vertaa vaikka 5150 niin jalkoihin jää ja pahasti. Diver Down -tasoa.
hyviä kommentteja cole sterol! tattero eli kiitos!
Minustakin DLR:n soololevyt ovat aliarvostettuja. Jotenkin tän uuden Van Halenin kappaleet kuulostavat minusta kovasti samantyylisiltä kuin koko lailla unohdetulla albumilla DLR Band (se Betty Page -kantinen levy).
Nyt kun aikaa on vierähtänyt vähän …Truthin ilmestymisestä, olen sitä mieltä että Chickenfootin kakkonen on parempi. Kuten monen muunkin kriitikon, itsenikin valtasi ilo ja alkuinnostus siitä että VH yleensäkään sai levyn aikaan.