Eilen sain läppärilleni brittiläisen Classic Rock -lehden RSS-fiidin, joka kertoi että Hanoi Rocks lopettaa.
Englannissa uutisoitu asia vahvistui bändin kotisivuilta:
“Hanoi Rocks on päättänyt lopettaa toimintansa vuoden 2008 loppuun mennessä. Bändin perustajajäsenet Michael Monroe ja Andy McCoy ovat yhdessä tulleet siihen lopputulokseen, että jatkettuaan kunniakkaasti bändin aikanaan kesken jäänyttä työtä he ovat vieneet bändin niin pitkälle kuin on mahdollista. Nyt he haluavat jatkaa erillään, omia teitään, kohti uusia seikkailuja.
Hanoi Rocks soittaa kaikki tämän vuoden puolelle sovitut keikkansa, mukaanlukien Halloween-yönä Lontoon Astoria-klubilta alkavan Englannin kiertueen.
Bändi jättää jäähyväiset japanilaisille faneilleen keväällä 2009 toteutettavalla Japanin kiertueella. Heti Japanista palattuaan Hanoi Rocks soittaa pitkän ja värikkään historiansa viimeiset keikat, muutamana peräkkäisenä iltana kotiklubillaan Helsingin Tavastialla, mistä he myös aloittivat uransa 1980-luvun alussa.
Hanoi Rocks julkaisee vielä tämän vuoden puolella koko bändin uran läpileikkaavan kokoelma-tupla-CD:n. “This One’s For Rock’n’Roll – The Best Of Hanoi Rocks 1980-2008″ ilmestyy 26.11.2008.
Hanoi Rocks haluaa jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan ja fanejaan vuosikymmeniä jatkuneesta kannustuksesta, tuesta ja rakkaudesta bändiä kohtaan.”
Niinpä niin. Jos ja kun bändi lopettaa (tekemättä enää comebackiä) loppuu myös iso luku suomalaista rock & rollia. Suomipoikien vaikutus on ollut maailmalla suurempi kuin moni täällä härmässä hoksaakaan.
Itsellänikin jää iso nippu muistoja Hanoi Rocksista. Siitä saakka kun pikkujätkinä kuunneltiin bändiä perhetuttuni Kimmo Hallikaisen Hanoi-julisteilla päällystetyssä huoneessa. Ja syötiin karkkia.
Hieman myöhemmin Keski-Suomessa Kanasen Jarkon kanssa lueskeltiin ihmeissään Hanoi Rocksin kotikutoisia fanclub-lehtiä. Niillä on nykyään huimasti arvoa, jos Jarkko on pitänyt tallessa.
Hyviä keikkoja bändiltä olen nähnyt mm. Sweden Rockissa isolle yleisölle ja intiimimmin Maikkarin studiolla.
Toinen nuorempi hyvä bändi, Hellacopters lopettaa sekin huipulla. Bändi hyvästeli suomalaisia ystäviään viikon takaisilla keikoilla. Näin jälkimmäisen Nosturin vedon ja kyllä oli hyvä. Ikävä tulee näitä sveduja.
Paljon lyödään vetoa! Parin vuoden päästä jossain Hernesaaren megakeikalla… “niinpä niin.. jos ja kun”? Hatunnoston Hanoit ovat ansainneet – mikä ihmeellisintä ne vetävät oikasti tosi hyvin. Sitäpaitsi se 80´s julistekama on aivan tolkuttoman hienoa – varsinkin Japanin julisteet! Mulla on muuten vieläkin vaatekaapin seinässä Andy McCoy & Live Ammo -juliste Savonlinnan Pub-Happytimen(?) keikalta – ukko on vaan niin jäätävä kuvissa. Julisteen nimmari loppuu kesken… siis valuu viivana ulos kartongilta kun Andy väsähti kesken kirjoittamisen. Sitä ennen se törmäsi popcorniautomaattiin jolta kyllä pyysi anteeksi. Skulas skebaa ihan kuitenkin todella vakuuttavasti.
Terve Sampo
Hyviä muistoja on syllakin bändistä 😉
Komeita oli tosiaan julisteet. Mullakin on Jyväskylän opiskelijaravintola Ilokiven juliste tallessa keikasta jolla Andy soitti pianisti Nicky Hopkinsin ja Dave Lindholmin kanssa.
Rollareittenkin kanssa soittanut Hopkins on jo kuollut. Hatunnosto hänen muistolleen.