Eaglesin tulo Suomeen varmistui. Lippujen hinnat ovat odotetun kovat, 120,5 – 170,5 euroa kappaleelta. Ystäväpiirissäni moni jättää lipun ostamatta periaatteen vuoksi. Liika on liikaa. Ymmärrän sen täysin. Itseltäni Eagles jää tällä kertaa väliin Sweden Rockin vuoksi.
Näin Eaglesin maaliskuussa Tukholmassa ja olen sitä mieltä, että konsertti oli hintansa arvoinen. Ruotsissa parhaat liput maksoivat noin 160 euroa. Halpa ei ollut reissu Tukholmaan, mutta ei kaduta. Toisaalta minä olenkin friikki, ihminen jolle musiikki on elämäntapa, erittäin tärkeä osa olemassaoloa.
Kaikki on suhteellista, mutta olen sitä mieltä että jos jostakin keikasta maksaa paljon, juuri Eagles on sen arvoinen. Äärimmäisen ammattitaitoinen ja vaikuttava musiikkielämys.
Mieleen tulee juttu lappalaisesta myymässä poronsarvisälää, taljoja ja muuta. Turisti tuumi tavaran olevan kallista. Siihen lapinukko: “Ei se ole kallis. Se vain tuntuu kalliilta jollei ole rahhaa.”
Tänään Helsingissä nähdään taas Whitesnake, bändi joka on aina ilo kokea elävänä (49 euron lipunhinnalla). Whitesnake on yhtä kuin laulajansa David Coverdale. Vanhan polven soul- ja bluespohjainen brittilaulaja. Samaa koulukuntaa kuin Paul Rodgers tai Robert Plant.
Whitesnake olisi myynyt hallit täyteen vanhoja hittejä soittamalla, mutta bändipä teki 11-vuoden tauon jälkeen uuden studiolevyn Good To Be Bad. Se nousi listoille monessa maassa ja tämän hetken myydyin ja vaikutusvaltaisin brittilehti Classic Rock valitsi sen äskettäin vuoden 2008 levyksi.
Whitesnake on siis muutakin kuin nostalgiaa vuosikymmenten takaa. Nykyinen kokoonpano on Coverdalen taustabändi, mutta tasokas sellainen koska koostuu mm. Diosta ja Wingeristä tutuista nuoremman polven tekijöistä.
Olen haastatellut Coverdalea kolmesti. Paras tapaaminen oli kesällä 2006 minulle yksinoikeudella annettu haastattelu Ruotsissa. Coverdale listasi tuolloin musiikillisiksi vaikuttajikseen mm. Howlin´ Wolfin, Muddy Watersin, Temptationsin, Bobby Blandin ja Otis Reddingin.
Suora yhteys mustiin juuriin erottaa Whitesnaken edukseen valtaosasta nykyheviä.
Hehkutuksen ohessa täytyy silti todeta, ettei Coverdalen ääni ole lähellekään sama kuin nuorena. Nykyään se kestää osalla keikoista, toisilla ei. Toivotaan että Helsingissä koetaan yksi hyvistä illoista.
Parasta nyt:
Volbeat: Guitar Gangsters & Cadillac Blood
Black Stone Cherry: Folklore And Superstition
Bullet For My Valentine: The Poison
Whitesnake: Good To Be Bad
Lynyrd Skynyrd: Second Helping
The Outlaws: Hurry Sundown
Kyllä 160 euroa konserttilipusta on ehdottomasti liikaa. Varsinkin kun sen kertoo kahdella (vaimo mukaan) ja lisää hintaan matkakulut Taivassalo-Helsinki ynnä yhden yön hotellissa (sekä syömiset ja juomiset). Eagles on kyllä erinomainen yhtye, mutta ei likikään tuon arvoinen ainakaan allekirjoittaneelle. Itse asiassa eipä tule mieleen yhtäkään bändiä, jonka konserttilipusta olisin valmis maksamaan 160 euroa. No jaa, Zeppelinin konsertista maksaisin vaikka enemmänkin 😉
Whitesnaken kaltaisia bändejä ja noilla hinnoilla kävisin kyllä kuuntelemassa vaikka kerran kuukaudessa, jos joku niistä eksyisi Turkuunkin. Viimeisestä huippubändin vierailusta Turussa on jo runsas vuosi, jolloin Jethro Tull heitti keikan hotelli Caribiassa. Liput maksoivat muuten muistaakseni noin 50 euroa, mikä JT-fanille oli kertakaikkisen halpa hinta.
PS. Mainitsemistasi laulajista Paul Rodgers on ehdoton suosikkini. Omasta blogistani löytyy linkki yhteen upeaan livetaltiointiin: http://sanakari.wordpress.com/2008/02/09/oi-jospa-oisin-saanut-olla-mukana/
Miksi maksaa jostain eagelsin kaltaisesta täysin YILIARVOSTETUSTA rämpytyksestä 170 € !!
hotel california on yksi iljettävimmistä ininöistä joita olen kuullut.
Moi
whitesnake oli taas kerran loistava ja kohtuu hintaan.
Ei eaglesia, whitesnakea, saija varjusta tai tarottia voi hinnallisesti verrata toisiinsa eikä muutenkaan. Saija varjuksen himoksen keikka oli ikimuistoinen! Menköön kuka tykkää, jostakin bändistä voisi maksaa vieläkin enemmänkin…ja joitain ei menisi katsomaan vaikka sais ilmaatteeksi. Onneksi on monenlaisia bändejä! Hintatietoisille Sweden rock on hyvä vaihtoehto, näkee kerrallä enemmän.
ahoj!
Whitesnake…ja Coverdale, jaa.a WS:n parhaat päivät ovat mielestäni, ainakin levyllä, jo historiaa. Ostin meinaan tämän Good to be Bad-lätyn ihan uteliaisuuttani ja pettymys parin kuuntelukerran jälkeen on melkoinen. Biisit suureltaosin samasta tuutista, ei mitään tarttuvaa, ei munaa, ei räkää. Ois kyllä vähän odottanu biisien Slide it in, Fool for Your Loving (alkuperäinen versio, eikä se myöhemmin julkaistu karsea Amerikan tiluliluversio) -tyyppistä rokkia, josta räkä ei puutu.
Pakko mainita Coverdalen Purple-aikaiset laulannat, loistavaa kuunneltavaa…
Eaglesista…älyttömät hinnat, joskus markka-aikaan kauhisteli 200 markan hintaisia lippuja…. Eagles ei putoa meikäläiselle, liian kermaista “rokkia” meitsin makuun, eli tsiigaaman en lähtisi vaikka ilmaisiksi pääsis.
Zeppelinin flabareista maksaisin kyllä vaikka mitä…
Kiitos kaikille kommenteista ja hyvää alkanutta vuotta!!!
Tottahan se on, mitä Vesa sanoo, eli ei voi verrata Whitesnakea, Eaglesia tai Saija Varjusta.
Mulle kyllä kolahtaa Whitesnake Good To Be Badkin, vaikkei se toki vanhojen klassikoiden veroinen olekaan. Aika onnistuneesti levy silti minusta yhdistää sliipatumman jenkkisoundin ja bluesimman vanhan tyylin.
Zeppelinistä voisin minäkin maksaa huomattavasti enemmänkin kuin 170 euroa, mutta eipä näytä paluukiertue toteutuvan.