Jeff Healey 1966-2008

 Jeff Healey

Taas saatiin sunnuntaina vahvistusta autuaammille soittomaille, taivaallisiin bluesjameihin, Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin seuraan.

Kanadalainen Jeff Healey kuoli keuhkosyöpään vasta 41-vuotiaana. Kaipaamaan jäivät vaimo Cristie, kolmevuotias poika Derek ja 13-vuotias tytär Rachel

Sokea muusikko tunnettiin erikoisesta soittotavastaan. Hän soitti kitaraa vaakatasossa sylissään; kuin kanteletta.

Healey oli bluesmies, mutta soitti myös rockia ja viimeisinä vuosinaan enenevässä määrin vanhaa 20-40-lukujen jazzia. Bluesrockuransa hiivuttua 2000-luvulle tultaessa, hän opetteli trumpetin soiton ja esiintyi jazzkeikoillaan sekä kitaristina että trumpetistina.   

Healey oli myös levynkeräilijä, jonka kokoelmassa oli yli 30 000 78-kierroksen savikiekkoa vanhaa jazzia. Noita harvinaisuuksiaan hän soitteli dj:nä radio-ohjelmissaan Kanadassa.

Jeff Healey oli koko elämänsä kipujen mies. Healey kärsi syntymästään lähtien silmien pahanlaatuisesta kasvaimesta, retinoblastoomasta. Se sokeutti hänet yksivuotiaana. Myöhemmin hänellä todettiin keuhkosyöpä sekä sarkooma.

Kitaransoiton hän aloitti kolmevuotiaana ja perusti ensimmäisen bändinsä 17-vuotiaana. Esiinnyttyään Road House -leffassa, hän sai levytyssopimuksen Arista-merkille.

Bluesrockin nuoreksi sensaatioksi Healeyn nosti 1988 esikoisalbumi See The Light.

Kakkoslevyllä Hell To Pay (1990) hänen seurassaan musisoi Jeff Lynnen ja George Harrisonin kaltaisia tähtiä. Mark Knopflerin kanssa esitetty kitaraduetto I Think I Love You Too Much on Healeyn bluesrocktuotannon kohokohtia. Harrisonin kanssa soitettu Beatles-cover While My Guitar Gently Weeps taas oli radiohitti Suomessakin.

Healeyn bluesrock pysyi tasalaatuisena myöhemmilläkin levyillä, mutta suosio hiipui ja hän siirtyi rakastamaansa jazziin, esittäen vain silloin tällöin bluesrockia. Hän julkaisi Jazz Wizards -bändinsä kanssa kolme levyä, joilla soittaa sekä kitaraa että trumpettia.  

Kuollessaan hän oli juuri saanut valmiiksi ensimmäisen bluesrocklevynsä kahdeksaan vuoteen. Mess Of Blues on tarkoitus julkaista Euroopassa 20. maaliskuuta. Levyllä bändinä on Healey´s House Band. Healeyn sanoin ”Kanadan paras baaribändi”.

Jeff Healey kävi esiintymässä Suomessa useita kertoja. Hän soitti Pori Jazzissa vuosina 1990, 1993 ja 2000 sekä Puistobluesissa 1997.

Näin kaikki Healeyn Suomen keikat. Pori Jazzissa kesällä 2000 koettiin hyvää jammailua Jeffin noustessa oman keikkansa lisäksi lavalle Edgar Winterin ja Steve Lukatherin kanssa.

Mieluisimmaksi keikkamuistoksi hänestä jää kesän 2006 esiintyminen Sweden Rockissa. Tuolloin bändinä oli Healey´s House Band. Rento kaveriporukka, jonka kanssa Jeff soitteli aina Torontossa ollessaan torstai-iltaisin, omalla Jeff Healey´s Roadhouse -klubillaan.  

Syövästään huolimatta Healey oli Ruotsissa iloinen ja laski bändinsä kanssa älykästä leikkiä festarin synkkien hevibändien kustannuksella, soittaen mm. coverit AC/DC:n Back In Blackistä, Creamin White Roomista ja raskauden vastapainoksi The Bandin klassikosta The Weight.

Toisin kuin trio-keikoillaan, lavalla ei ollut kitarasankari taustabändeineen, vaan Healey soitti osana hyväntuulisen demokraattista bändiään, antaen tilaa pianolle, huuliharpulle ja kakkoskitaristille. Jazzin soitto oli selvästikin tuonut rockkitaraan uutta perspektiiviä. Bändi ei ottanut itseään liian vakavasti ja hyvä mieli tarttui yleisöönkin.

Viime toukokuussa olin Torontossa Roadhouse-klubin torstaijameissa. Jeffin oli tarkoitus esiintyä House Bandin kanssa, mutta lennettyään edellisen vuorokauden keikoilta Englannista, hän oli liian huonovointinen esiintymään.

Lavan etuosaan tuotu tuoli jäi tyhjäksi. 

Jeff Healeyn virallisilla sivuilla voi jättää muistosanoja miehelle joka soittaa nyt jossain muualla.

Deep Purplen laulaja Ian Gillan kirjoittaa myös kauniisti ystävästään sivuillaan.

Google Podcasts

Listen on Google Podcasts

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Apple Podcasts

Kuuntele Suplasta

Kuuntele Suplassa

Sami Ruokangas

Kirjoittaja Sami Ruokangas on musiikkifriikki; tuottaja ja toimittaja. Blogi musiikista, musiikista ja musiikista. Sarjakuvista, kitaroista, kirjoista, elokuvista, lumilaudoista, televisiosta, netistä, levyistä, drinkeistä, blogeista, junista ja lentokoneista. Populaarikulttuuria ja miehen elämää.

Kategoriat

Sami Ruokangas Written by:

3 Comments

  1. Teppo
    4.3.2008

    ”Syövästään huolimatta Healey oli Ruotsissa iloinen ja laski bändinsä kanssa älykästä leikkiä festarin synkkien hevibändien kustannuksella, soittaen mm. coverit AC/DC:n Back In Blackistä, Creamin White Roomista ja raskauden vastapainoksi The Bandin klassikosta The Weight.”

    Onko Cream heviä? 😉

  2. Sami Ruokangas
    5.3.2008

    Terve Teppo ja Jan

    Ei ole Cream heviä, eikä The Band myöskään. Mikäli oikein tulkitsin, Healey ja bändi halusivat esittää Creamia hevipainotteisella festarilla, esimerkkinä hevin esiasteesta.

    ja The Bandin biisi The Weight kevensi hevin keskellä tunnelmaa sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti 😉

Comments are closed.