Eilisessä Helsingin Sonispheressä Metallica soitti kokonaan “mustan levynsä”. Vuonna 1991 ilmestynyt albumi kulki livenä hyvin. Vaikka kappaleet kuultiinkin käänteisessä järjestyksessä, levyn lopusta alkuun.
Samanlaista metallihistorian merkkihetken tunnelmaa ei silti koettu, kuin Tallinnan laululavalla 2006. Tuolloin Metallica soitti Master Of Puppetsin kokonaan. Ehkä syy oli eilisen koleassa kelissä, ehkä siinä että Puppets on parempi levy.
Itse näin Metallican ensi kerran livenä jo 1986 ja Master Of Puppets on minulle bändin levyistä rakkain.
Hieno on silti myös “musta levy” eli Metallica. Eilisellä keikalla sen soitti hyväkuntoinen ja hyväntuulinen Metallica. Vaikka bändi juhlistaa 20 vuotta vanhaa levyään, se ei lavalla kuulosta nostalgia-aktilta, vaan yhtyeeltä täysissä voimissaan.
Ranskalaisen Gojiran missasin työkiireiden vuoksi. Valitettavasti, sillä pidin Gojirasta kovasti 2010, jolloin näin sen myöskin Metallican lämppärinä.
Amorphis ja Machine Head tekivät perushyvät metallikeikat. Pääbändi Metallican lisäksi paras anti oli ruotsalainen Ghost. Hauskaa, pelottavaa ja tarttuvaa!
47 000 rokkaajaa mahtui Kalasatamaan. Palvelujen suhteen kävi kuitenkin köpelösti, vähän kuin ensimmäisessä Sonispheressä Porissa 2009. Ruokapisteitä oli liian vähän ja jonot järjettömät. Baareihin piti jonottaa sisälle ja ulos. Kahden euron pantti juomatölkkeihin on hyvä idea, paitsi käytännössä, jos pantin lunastamista pitää jonottaa puoli tuntia.
Tatuoinnit ja lävistykset ovat hyvä harrastus, mutta eilen niidenkin kojujen tilalle olisi tarvittu evästä myyviä kauppiaita.
Sad But True, live 2009:
httpv://www.youtube.com/watch?v=S6H1YBhQhuo
