Suomalaissyntyisen Georg Dolivon johtama Rhino Bucket aloitti eilen Euroopan kiertueensa Suomen osuuden.
Dolivo oli eilen Helsingin Nosturissa iloista veikkoa, päästyään viimein bändeineen Suomeen.
Kovin tunnettu ei Rhino Bucket ole Suomessa, lukuunottamatta vannoutuneimpia hardrockfaneja. Heitä oli eilen Helsingin Nosturissa pari sataa.
Toivottavasti tämä kiertue tutustuttaa suuremmankin joukon meikäläisiä yli 20 vuotta toimineeseen bändiin.
Rhino Bucketin ilmeisin vertailukohta on australialainen Airbourne. Molempia bändejä kun voi joko syyttää AC/DC:n kopioimisesta tai rakastaa Bon Scottin perinteen jatkamisesta.
Eilisen keikan perusteella Rhino Bucket päihittää Airbournen paremmilla biiseillä, mutta häviää energiatasossa ja soiton intensiteetissä.
Airbourne on nälkäinen nuori ryhmä uransa alussa, Rhino Bucket yli kaksi vuosikymmentä keikkaillut kokenut kopla.
Hyviä bändejä molemmat eikä Airbourne & AC/DC -diggareiden kannata jättää Rhino Bucketia tsekkaamatta.
Rhino Bucketin kokemusta uhkuva hillitympi esiintyminen toi soittoon tiukkuutta ja tarkkuutta, joka Airbournen kohkaamisesta puuttuu. Erityisen herkullista kuultavaa oli Rhino Bucketin soolokitaristi Brian Forsythen puhdas ja konstailematon bluessoundi.
Ulkonäöltään ja lavaeleiltään mies oli huvittavuuteen saakka Jeff Beckin kopio.
Laulajan suomalaisuuden lisäksi Rhino Bucketin tarinan persoonallinen yksityiskohta on se, että bändin originaali rumpali Liam Jason soitti 2000-luvulla yhtyeessä sukupuolenleikkauksen jälkeen Jackie Enx -nimisenä naisena.
Useamman vuoden ajan Rhino Bucketin rumpalina toimi myös AC/DC:n ja Dion rytmiryhmistä tuttu Simon Wright.
Ai niin. Georg Dolivon setä on se toinen Georg Dolivo, Kivikasvojen pelottava Dracula, meille monelle yksi suomalaisen televsiohistorian ikimuistoisimmista hahmoista. Hänet oli kiva nähdä eilen Nosturissa nauttimassa sukulaispojan musiikista.
Kivikasvojen Dracula-jakso ja Sheriffi McCloudin vampyyrijakso, jonka lopussa vampyyrina esiintynyt hahmo hyppää sillalta ja pelkkä punainen viittaa leijuu alas asfaltille. Jumalauta, niistä näki skidinä painajaisia monta yötä!
Oliko Suomen Dolivo pukeutunut Draculaksi? Ja vaelsiko yleisön joukossa 2-metrinen transvestiitti zombierumpali?
Rhino Bucket myös hyvä omassa lajissaan, kyllä tätä kuuntelee.
Blood, Sweat and Beers!
Jaahas, nämäkin on vielä kasassa. Hyvää meininkiä, ei siinä mitään. Sitä ei vaan moni moni ymmärrä, että tämäntyyppistä perusjytää on erittäin vaikea tehdä ja esittää niin, että homma kunnolla toimisi.
Rhinoilla on kieltämättä asiat hyvin hallussa. Samaten kuin tolla Airbournellakin.