Fu Manchu on yksi stoner rockin suurista nimistä. Sanoitustensa, levynkansiensa ja videoidensa kuvastolla bändi kuitenkin eroaa selvästi kollegoista Monster Magnet, Clutch tai Down. Fu Manchu on flippereitä, 70-luvun autoja, skeitti- ja surffilautoja. Eroa on myös musiikissa. Fu Manchu on moneen muuhun stoner-bändiin verrattuna suorempaa ja punkimpaa. Haastattelussa laulaja-kitaristi Scott Hill kertoikin, että hänen suurin suosikkinsa on Black Flag. Blue Cheer, Deep Purple, Kiss, Ted Nugent ja ZZ Top tulevat kaukana…
Rock Around The Blog Posts
Sparks soitti eilen Tavastialla. Minulta jäi rokkiklubien ulkopuolisen elämän vuoksi tällä kertaa väliin, mutta kollega Kari Pyrhönen oli paikalla. Karin näkemykset illasta voi lukea kulttuurisivuilta. Viikonloppuna näin Pietarissa vanhan kunnon Nazarethin, johon aiheeseen palaan täällä pian.
Tänään Helsingin Nosturissa soitti kalifornialainen Fu Manchu. Julman hyvä veto. Vuoden parhaita. Tässä taas bändi, joka on levyillään vai kaukainen kajastus siitä mitä lavalla. Maanantai-iltanakin Nosturi oli täynnä. Hyvä, hyvä! Bändi soitti The Action Is Go -albuminsa kokonaan. Ja päälle jätit California Crossing, Mongoose ja King Of The Road. Viimeisenä jytisi Blue Öyster Cultin Godzilla huippucoverina. Enkä kehu bändiä siksi, että sain laulaja Scott Hilliltä The Action Is Go -levyn…
Saksa on outo maa. Nyt siellä kaupitellaan viinaa, joka on pullotettu valuttamalla se puteliin naisten paljailta rinnoilta. Naiset ovat malleja ja heidän henkilöllisyytensä kerrotaan firman nettisivuilla. G-Sprits-saitilla vakuutetaan että, terveysviranomaiset hyväksyvät toiminnan ja se on siistiä hommaa… On varsin hämmentävää lukea 12-vuotiaan single malt -skottiviskin makukuvausta, jonka päätteeksi luvataan, että “jokainen tippa on tynnyrissä kypsyttyään valunut läpi Alexan (2012 Playmate) rintojen lämmön”. Making Of -mainosvideo PopScreenissä
Viime viikon rocktapaus oli Led Zeppelinin lehdistötilaisuus Lontoossa. Herrat kertoivat 19.11. cd:nä ja DVD:nä ilmestyvästä taltioinnista. Celebration Day päästää meidät kaikki viimein kokemaan millainen oli Zeppelinin keikka vuonna 2007. Itse en keikalle päässyt, mutta suomalainen ystäväni Hannu kyllä. Veljensä voitettua kaksi lippua arvonnasta. Piippuhyllyn paikallakin Hannu oli itkenyt keikan aikana neljä kertaa. Eikä Hannu herkästi itke. Sen verran vaikuttava elämys. Sitten on tietysti näitä kiittämättömiä paskiaisia, kuten Megadethin Dave Mustaine, joka meni keikalle…
Näin eilen ennakkonäytöksenä uuden Vares-leffan. Pimeyden tango oli vähemmän huono kuin sarjan edellinen osa. Molemmat ovat Lauri Törhösen ohjauksia. Jussi Lampi, Ilkka Heiskanen ja Antti Virmavirta tekevät leffan parhaat roolisuoritukset. Lola Wallinkoski sopii sivuroolinsa myöskin. Reijo Mäen kirjoittama Jussi Vareksen hahmo jatkaa kovaksikeitetyn dekkarin perinnettä. Antti Reinin voice over -kertojaäänen tyyli sekä Vareksen kompurointi naisten ja konnien keskellä tuo mieleen suosikkini Raymond Chandlerin Philip Marlowen. Täytyykin kaivaa kirjahyllystä Chandleria. Ja DVD-hyllystä…